18.5.2013

Black Thunder

Päivä on mennyt vanhimman poikani harrastuksen parissa. Leivoin eilen yömyöhällä suklaaruutuja turnaukseen, joka oli tänään. Pelit alkoi aamulla klo 9.40. Tuli tietysti taas hoppu, kun yritin saada kaiken pakattua autoon ja menoks. Nyt vähän siis ramasee. Ei kuitenkaan ollenkaan niin pahasti kuin luulin. Stressasin etukäteen, että tuun olemaan ihan kuollut ja kiukkuinen tänään. Yllättävän mukavaa kuitenkin oli ja kaikki sujui hyvin. Toisin kuin eilen, kun oikein jouduin häpeämään kiukkupäissäni tekemiä ratkaisua ja käytöstä kun kauppareissut eivät oikein sujuneet niin kuin piti.

Pelit kestivät puoli kolmeen ja sitten siitä suoraan kyyditin Humhumin suoraan kaverin synttäreille. Mun pelastaja tänään oli T meidän perheestä. Iso, iso kiitos. Matsien välissä oli aina noin puolitoista tuntia. Eka väli käytiin syömässä ja ostamassa synttärilahjaa. Toisessa välissä tultiin kotiin ja laitoin pikkuset nukkumaan. Ihanaa, että pystyin jättämään ne kotiin T:n kanssa ja sit mentiin HumHumin kanssa vikaan peliin, josta tuli ainut voitto ja HumHum tsemppasi oikein tosissaan. Sen seurauksena tuli tehtyä kolme maalia putkeen eli hattutemppu. Tietysti vähän säälipisteitäkin oli jaossa, kun Humhum jäi isomman pelaajan jalkoihin ja jouduin kantamaan sen pois kentältä. Fair Play - maininta irtosi.

Jännitettiin tietysti Suomi-Ruotsi matsia. Mutta se oli melkoisen lättänä. Kohta nuo lapsoset uinuu ja mä rupean jännittämään Euroviisuja. Ding Dong ja illan jatkoja. Irtoiskohan nyt voitto? Hyvä Suomi.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti